torstai 8. toukokuuta 2014

Kissajuttuja

Pihahommat ovat taas jäissä, härkäpapu ja porkkana tosin on maassa, mutta yhtään versoa kummastakaan ei ole näkyvillä, joten eiköhän ne oo myyrien suussa kumankin siemenet. Sisälläkään en oo tehny remppaa, enkä oikeastaan mitään muutakaan. Edelliset kaksi iltaa ovat kuluneet Pikkumököä saalistaen, tuloksetta. Kyseessä siis Loukun tuleva ystävä, joka ei toistaiseksi ymmärrä olevansa kesykissa, vaan elää villiintyneenä tallikissana entisen työpaikkani tontilla. Tänään meen hakemaan Jokioisten eläinsuojeluyhdistyksen kissanloukun lainaan, josko sillä tärppäisi. Vielä tosin en oo keksinyt, miten saada juuri se tietty kissa loukutettua, kun tallissa pyörii about puoli tusinaa muutakin kissaa. Syy, miksi Pikkumökö on valittu kissa-Loukun uudeksi ystäväksi on se, että se on ainut leikkaamaton tyttökissa tallissa, eli sen leikkaus olisi hyvin ajankohtaista, ettei kissojen määrä vaan kasva, ja kasva.

 Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että kaikki vapaanaliikkuvat maatiaiskissat kuuluisi leikata, kissanpentuja on silti tarjolla aina ja jatkuvasti. koska maailmaan siis mahtuu järjetön määrä ihmisiä, joitten navetoissa ja pihoilla pesii leikkaamattomia tyttökissoja, "leikattu ei ole hyvä hiirikissa", "ainoastaan tyttökissoista on hiirikissoiksi", "kissalla tulee teettää yhdet pennut", ja "kissan leikkaaminen on törkeän kallista". Eli siis, vaikka jokainen järkevästi ajatteleva ja vastuuntuntoinen leikkaisi kattinsa, kissamäärä ei putoa suunnattomasti. Ja jos jostain syystä putoaakin, meillä on olemassa ihan kissaliiton hyväksymä eurooppalainen lyhytkarvainen, joka on rotukissaversio tästä meidän omasta maatiaiskissasta. Eli suomalainen maatiaiskissakanta ei kuole sukupuuttoon, vaikka jokainen paperiton kissa tehtäisiin suvunjatkamiskelvottomaksi. Plus että kissan leikkaushinta on älyttömän pieni, jos verrataan samankokoisen koiran sterilointi/kastorointihintaa. Ja operaatio ei hankaloita kissan elämää, omani esim leikattiin viikko sitten, nyt jo kauluri on hylätty, haava parantunut jne. Tässä leikkauksista vaahdotessa pohdin myös tilannetta, että se Pikkumökö oikeati saataisiin Rauhalan seinien sisään lähipäivinä. Ja ne sen penut syntyisivät siis täällä, eivätkä esim lantalan seinien tai välikaton välissä. Kamalana ihmisenä tahtoisin olla varma, että pennut eivät jää auton alle, eivätkä lisäänny holtittomasti. Eli mietin, kuinka näissä tilanteissa toimitaan? Leikkauttaako pennut ennen luovutusta? Ja ottaa pennuista leikkauhinta niitä myydessä/antaessa? Vai vaatiako esyjen tyyliin panttimaksu, joka palautetaan leikkuukuittia vastaan? Ja onko tilanne sitten se, että mulla on kissanpissan hajuinen talo, ja miljoona kissaa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti