Tälläi kymmenen leijonavuoden jälken voin koittaa koota yhteen kaiken oppimani rodusta pieni leijonakoira aka löwchen. Alunperin piti kirjoittaa hiljaiselota, ja siitä, kun koira kuolee, mutta antaa sen vielä olla, pää ei oo edelleenkään kys tapahtuman jäljiltä kuolemankirjoitusmoodissa. Joten rotuesittelyyn!
Historia, rotumääritelmä, jne tylsää triviaa löytynee kuukkeloimalla, joten mennään suoraan siihen hiljaiseen tietoon.
Ulkonäkö: Tärkeintä kaikessa on karva. Tämä ja näyttelymenestys ratkaisevat maailmanrauhan. Karvan hoito ei onnistu juuri keltään, tarvitsee olla juuri oikea perhetausta, -tilanne ja nöyryys, ja ymmärtää käyttää juuri oikeita shampoita ja hoitsikoita. Mitä kalliimpi, sen parempi. Karvanhoitoon vitataan jatkossa joka kappaleessa...
Ruokinta: Leijonan voi ruokkia vain yhdellä tavalla. Jokaiselle koiralle sukupuoleen, ikään ja aktiivisuustasoon katsomatta annetaan sama määrä ruokaa. Viimeisimmän tiedon mukaan oikea määrä on 1,5dl kahteen ateriaan jaettuna. Ruokamerkki ja syöttökerrat on hiukan vaihdellut, Purina ProPlan lohiriisi 1x pv -> Robur lohiriisi 1x pv -> Robur jaettuna kahteen ruokintaan päivässä. Ruokaan laitetaan AINA PlaqueOff:ia, ja ripaus vettä. Raakaa lihaa ei saa syöttää, tai leijona kuolee, muita (halvempia) merkkejä ei saa syöttää, tai leijona kuolee, ruokamäärää ei saa lisätä samasta syystä, eikä ruokintakertoja vähentää.
Hoito sisätiloissa: Leijona säilytetään häkissä. Häkki on pennunostajan tärkein hankinta. Sen avulla hoidetaan sisäsiisteyskasvatus, koiran tilan rajaaminen ja yksinolotreeni.
Ulkoilu: Leijona ei lenkkeile. Remmilenkillä menee selkä jumiin, ja tuhoutuu karva, vapaana juoksuttaessa tuhoutuu karva. Ja koira kuolee, ja karkaa. Mistä päästäänkin seuraavaan.
Koulutus: Leijonakoiraa ei voi kouluttaa. Paikallamakuu ei onnistu. Istumaan ei saa kehämenestyksen takia opettaa. Eikä seuraamaan. Ei se kyllä näitä oppisikaan. Sisäsiisteys koulutetaan, niinkuin tuossa ylläoli, häkillä. Tai jos koira kusee lattialle, voi koittaaupottaa naaman kuseen, ja/tai heittää koiran seinään, leijona kyllä osaa yhdistää pahinpitelyn, ja pari tuntia sitten lattialle vuotaneen rakon.
Terveys: Leijona on aina ja 100% terve rotu. Perimältään siis. Jos sillä jotain terveysongelmia on, johtuvat ne vain ja ainoastaan huonosta omistajasta. Polvissa ei ole koskaan vikaa, fiksu ihminen leikkaa polvetensin, ja vie ne sitten nollina tutkittuina jalostustietojärjestelmään. Leikattu-nollaisen jälkeläisten patellaonglmat eivät johdu jalostusvalinnoista, vaan paskasta hoidosta.On vaikkapa lenkitetty koiraa, tai pidetty sitä vääränrotuisten seurassa. Silmäviat tulevat villakoirilta. Joko perinnöllisesti (jos koirassa on eri maassa syntyneitä isovanhempia, niistä tulee aina erisukuisia, vaikka näitten vanhemmat olisivatkin suomalaisia, ja silloin voi kuvitella sen villakoiran taustalle, ku EihÄN SitÄ VARMAKSi TiEDÄ) tai sitten pisaratartuntoina. Leijonakoiralla on erityistä silmätulehdustautia, joka tulee paskoilta omistajilta. Tälläisen silmätulehduksen pystyy toteamaan vain harva henkilö, ja yleensä diagnosi tulee varmiten internetin välityksellä tutkimalla. Jos eläinlääkäri, tai koiran lähipiiri eivät tunnista tätä, ovat nekin vaan paskoja, ja salaliitossa. Internetdiagnosin voi tehdä myös vaikeasta masennuksesta. Se on vielä silmätulehdustakin yleisempi tauti, joka tulee suoraan vääristä omistajista. Masennus aiheutuu myös väärästä seurasta (vääränrotuiset asuinkumppanit) ja kissan kanssa pitämisestä. Leijonakoira ei kestä kissoja, ikinäkoskaanmilloinkaan!
Hedelmällisyys: Löwchen on maailman nisäkkäistä ainut laji siinä, että hedelmällisyys ja pentuekoot kasvavat suhteessa tiukkaan linjattuihin sukupolviin, ja isoihin sukusiitoskertoimiin. Esimerkkinä: jos astuttaisit leijonan erirotuisella, ja uudestaan tämän pennun toisenrotuisella erirotuisella, pentuekoot pienenisivätyhteen pentuun, eikä koira välttämättä tulisi tiineeksi. Jos taas tekisit sisarusparituksia vaikka kolme-neljä sukupolvea, saisit kahdenkymmenen pennun pentueita. Löwchen vieroittaa pennut aina neliviikkoisina,ihan viimeistään viisiviikkoisina. Tämän jälkeen pentuja ja narttua ei saa pitää yhdessä. Eikä tarvitse pitää. Sanokoot Kennelliitto mitä tahansa!
Leijona ja raha: Leijona on maailman kallein koirarotu. Kertoo jenkkitutkimus. Keskivertopennun hinta on 5400€. Useaan kertaan pennutettu veteraani-sijoituskoira maksaa sitten vieläkin enemmän. Siksi ne leijonat eivät normaalisti päädy sijoituskodin omistukseen ikinä, Sanokoot Kennelliitto taas mitä tahansa!
Perustan tutkimukseni kymmeneen leijonanomistusvuoteen, ja itseni huomattavasti viisaamman yli-ihmisen viisauksien ja kokemuksen kuunteluun ja siitä viisastumiseen. Ikävä kyllä en ole kovin viisas, enkä ymmärrä olla kiitollinen oppimastani, enkä syötä edes niitä masennusläkkeitä koiralleni. Ja vaadin niiltä asioita, pakotan lenkille, en anna olla häkissä 247 jne.
Paskamyrskyä odotellen nimimerkki "anarkia"
