kukkaakukkaakukkaa

 Piha näyttää kaatopaikan ja ydinpommikokeilun sekoitukselta, mutta rajataan kuvakulmia reippasti, ja kuvataan vaan kukkasia. Ja jätetään se innokkain kukkija pois kuvista. Kauneista kaunein koira ei ymmärrä, miksen halua zoomata vain sitä, siksi joka kuvassa on osia Kuningatar Karmasta.

 Syreenikin kukkii kohta, jee!

 Olen löytänyt ehdottoman suosikkikukkani. Sarviorvokki. Siemenpussi löytyy jokaisesta halpahallista parillakymmenellä setillä, kukkii ekana kesänä, kylväytyy itsestään, kestää Piha Koirasen tallauksen, ja VOH:n kaivuut (rauha hänen muistolleen), on myrkytön, ja mikä parasta, monivuotinen. Ja värivarioita on noin miljoona.

 Saksankirveli kukkii, ja ruohosipuli on täynnä nuppuja. Ja lipstikka rehottaa. Portaitten pieleen on ilmestynyt hassu keltainen orvokki, mistä lie muuttanut.... Kesäkurpitsat on vihdoin istutettu lämpölavaan, ja kurkkuja varten rakennettu toinen lava. Kolmas tarttis vielä askarrella, sitten on kaikki siemenet maassa. Kasvihuoneen eteen tulee tinjamia (hevitiskin ruukku on jo kaivettu siihen timotein ja voikukan sekaan) ja mäkimeiramia, nekin on kukkiessaan kuvien perusteella ihan perennoista käyviä.

 Ja lopuksi kasvintunnistusapua. Hirviöpuska. Pallon mallinen, ei roiku, niinku norjanangervo, vaikka kukat siltä näyttävätkin. Kukkii, vaikka lehtien kasvu on ihan vaiheessa. Korkeutta ja halkaisijaa about 1,5m, ikää miljoona vuotta, kasvaa tosiaan leikkaamatta pallona.

vegaanisafkaa

Pitkästäpitkästä aikaa sain tehtyä muutakin ruokaa, kuin sitä ikuista 200astetta-tunti-uunissa-mössöä. Tänään iltapalana on sairaan hyvää rikkaruohokeittoa, nokkoskökkäreitä, ja mansikkaa (soija)jugurtilla. Kökkäreissä nyt on se mun hiiva-pohjaistenleipomisongelma (maistuvat hiivalle, eivätkä kohottamisesta huolimatta oo kuohkeita), ja gluteiniton-ongelma (se sitko...), mutta hyviä nekin lämpiminä on. Välissä maidoton Flora, eli kuivahiivaa lukuunottamatta ruuissa ei ole mitään elukoita. 

Rikkasoppa

vuohenputkea

lipstikkaa

ruohosipulia

pottua

suolaa

vettä

kasvirasvakermakorviketta

maissijauhoja

Silppua kasvikset ja potaatit kattilaan, peitä vedellä, ripottele suolaa päälle (lipstikka on itsesään suolaista, joten suolaa kannattaa lisätä varoen), keitä kunnes potut on kypsiä. Mössää sauvasekoittimella, kippaa tetra kermankorviketta/kermaa sekaan, suurusta tarpeen mukaan jollakin suurusteella. Mä käytin maissijauhoa, ku se purkki oli vieressä. Keitä sen verran, että sakeutuu, ja syö.

Nokkoskokkereet

0,5l 42-asteista vettä

pussi kuivahiivaa

kuivattua nokkosta reippaasti

kuivattua saksankirveliä

tlk suolaa

rlk sokeria

jauhoja valinnan mukaan

(mä käytin sokerijuurikashiutaleita, kaurajauhoa, riisijauhoa ja maissijauhoa)

rlk öljyä

Sekoita hiiva ja mausteet siihen veteen. Sekoita nokkoset ja yrtit, sekä jauhoja sen verran, että siitä mössöstä tulee sämpylätaikinaa. Sekoita öljy, kohota taikina. Paista 200-asteisessa uunissa, kunnes kikkareet näyttävät ja tuntuvat kypsiltä.

nysse pihapiinaus taas alkaa

 Pahoittteluni. Seuraavat 6kk luvassa on heikkotasoisia kuvia juurista ja lehdistä, ja multakasoista. Aloittakaamme pihatien varteen tehdyllä perennapenkillä, reunoina on yhdestä luumupuun ja kaivon välissä olevasta kukkulan kivikasasta raahattuja lohkareita, alimaisena sepeli (koko kukkula on oikeasti sepeliä, vaikkei sitä rikkaruohoilta nääkkään), sitten hevonpeetä, yksi kesämökiltä löydetty markka-aikainen multapussi, ja päällä hiekansekaista multaa vuorenkilpi-vuohenkello(vai mikä se nimeltään onkaan)-penkistä. Josta valtaosa perennoista (eli ne vuorenkilvet ja vuohenjotkut) siirtyi jämäpenkkiin. Kuvia myöhemmin. Mutta yläkuvassa siis ammattilaisistutussuunnitelma.

 Sieltä sammalen ja heinän alta löytyi parikyt senttiä hyvää multaa, ja saman verran hiekkaa. Mullassa oli  siellä täällä tälläsiä valkoisia juurenpalasia, katkeavat yhtä helposti, kuin vuohenputken ja elämänlangan juuret. Mutteivat ole kumpaakaan. Juurien kohdalla kasvoi viime kesänä pari sellasta ruiskaunokin näköstä sinistä kukkasta, muuten siinä kohtaa on kasvanut vain matalaa heinää, ja sitä sammalta, ei rikkoja, ei perennoita. Mitä nämä ovat? Ekat esiintyöntyvät lehdet ovat viininpunaisia, ja pyöreähköjä, jos ny verrataan vaikka siihen vuohenputkeen.

 Mysteerijuuret tökättiin penkin kulmaan, kuvassa vielä ennen piilotusta.

 Ja tuossa ylempänä se jämäpenkki, ja jonkun sormi. Siellä pohjana on kännetty juolavehnä-timotei, päällä paskaa ja kalkkia, sitten perennapenkin päältä peratut 20cm multaa ja juurta. juurissa valtaosassa maksaruoho ja rohtosuopayrtti. Ai niin, jossain välissä on parin viikon kaninkakatkin.... Kasveina herttavuorenkilpi (oksennus) ja se vuohenkellomikälievoikukannäköinenhirvitys. Keskellä penkkiä on 20kpl tiikerililjan itusilmuja, tohon kaiken päälle roiskin pussin karpaattienkelloa, pussin jotain unikkoniittyseosta, ja pussin ruiskaunokkia. Saa nährä, mitä tulee.

 Oikeaan kasvimaahan on istutettu neljä riviä härkäpapua, raparperin viereen pussi tilliä, ja pussi meiramia. Raparperin isompi kasvusto näyttää tänä vuonna jo raparperilta, ehkä uskallan yhden kiisselin tehdä. Oletetuista siemenistä alkunsa saanut pienilehtisempi kasvattaa vain miniraparperia, mutta ehkä sekin joskus vilkastuu, toinen vieressä olleista koivuista on jo palasina maassa. Alakuvassa monivuotisten yrttien rinne, joka on valkosipulipenkin (toi harju tossa takana) ja kasvimaan välissä. Alarivissä kasvaa (vasemmalta oikelle) ruohosipuli, lipstikka, kaikki pelastetut narsissit, narsissien takana kähäräminttu, ja sieltä oikealta vasemmalle viherminttu, saksankirveli, viinisuolaheinä ja sitruunamelissa. Rosmariini oli yhdessä väliruudussa, mutta se ei vissiin si kestä talvea. Ostetaan Prisman hevihyllystä uus...