Muistatteko sen Uinu uinu lemmikkini-leffan kissan? Se tunne, kun sellanen tuijottaa sua 247, ja pysyy koko ajan sun perässä, metrin säteellä. Toki on hienoa, että Rotko alkaa viimein kesyyntyä, mutta ti tuijotus on hitusen pelottavaa...
Ja oonko muistanut mainita, kuinka kadehdin niitä kaikkia "harrastukseni on sisustaminen"-ihmisiä, joilla on siistiä ja tyylikästä koko ajan, ja remontit ei vaan veny ja pauku ikuisesti. Ja joilla ei oo hyperaktiivisia kissoja, tai pihakoiria. Koitin ottaa kuvan pihakoiran säilytysratkaisusta, mutta enne sitä piti lastata suurimmat (pihakoiran levittämät) roskat lattialta. Roskakasa ja tuunattu pentuaitaus antaa ehkä osviittaa sille, miksi koira joutuu nyt asumaan aidassa. Jos ei anna, niin selvennyksenä. Laina repi eteisen lattiasta muovimaton viikko sitten. Muovimaton alta paljastui kokolattiamatto. Jonka alta paljastui korkkimatto. Ja se, että kaikki pihakoiranpissa oli imeytynyt muovimaton, kokolattiamaton, ja korkkimaton läpi lautalattiaan hautumaan. Selvisi sekin, miksei pentu vieläkään oo sisäsiisti. No ei kai, kun eteisessä, missä sitä säilytetään yöt ja yksinolot, haisee lattiassa pissa, joka huutaa pienelle koiranpennulle, et täällä on vessa!
Ja miksi se koira si on siellä eteisessä. Tai siis ei oo enää, kun eteisessä on kuivatus-lattiaremppa-projekti kesken. Syy on se, että Laina ei pysy koiraportissa, ja eteisen koiraportissa o jatkopala, joka pitää sen oikealla puolella. Keitiön ja olkkarin porttiin ei palaa voi laittaa, koska kissojen toinen ruokakuppi on keittiön pakastimen päällä. Ja siinä keittiön ja olkkarin välissä on pakko pitää portti, että koirat ei tunge kissojen vessaan, jää sinne jumiin, syö kissankakkaa, pasko sänkyyn tai pissaa sohvalle. Ratkaisu ikävä kyllä on nyt toi pentuaita ja siinä katto (koska pihakoira hyppää siitäkin yli suorin jaloin), että saan korkkimaton irti eteisen lattiasta, lattian pstyä, hiottua, kyllästettyä etikalla, ja maalattua. Ja vahattua.
