Vuosi 2015

Ny se o si takana, vuosi 2015. Ylläripylläri, mä vietän sitä melkein yhtä villisti, kuin tähänkin asti. (paitsi että meinasin ottaa vähän kammopahaa likööriä) Harvinaisen vauhdikas, ja radikaaleja ratkaisuja sisältänyt vuosi on takana, ehkä täytyy todeta, että "musta ei kai ikinä, ole aikuiseksi, enkä sitä halua, mä vain tahdon pitää hauskaa, mä en kai ikinä, aio aikuiseksi kasvaa...".

Mitäs tärkeinä? Ainakin se, etten vieläkään suostu idioottien nöyräksi perseennuolija-alaiseksi. Enkä kenenkään ylikävelyalustaksi muutenkaan. Ja että jos riittävän reippaasti pissaa mun muroihin, ja koittaa pelottelemalla saada mut kiltiksi ja hiljaiseksi, voi käydäkin niin, että joutuu ite niitten vihaamiensa maahanmuuttajien esimieheksi. No mutta, mä uskon tästä eteenpäinkin ensivaikutelmiin, ja omaan fiilikseen, ois pitäny uskoa ehkä noin tuhat kertaa aikasemminkin...

Juu ja si oli tä radikaali alanvaihto, totaaliköyhyyteen tippuminen, ja useaan ihanaan ihmiseen tutustuminen tän kirppisleikin myötä. Ketään niistä uusista kavereista en ois tuntenu, ellen ois istunut tota viittä kuukautta autokaupan reunalla keittämässä kahvia, ja jakamassa käyntikortteja. Todella toivon, että saan jotenkin ympätyä ne uudet kaverit tähä tulevaan, ehkä alan kiertämään maanisesti kirppiksiä. Tai no kirppispöytä täytyy joka tapauksessa hommata, koska roinaa on, ja paljon. Ja kaikille uteliaille tiedoksi, en mennyt konkkaan, enkä hakeutunut konkurssiin. Y-tunnus pysyy, mutta kirppis loppu. En olisi tahtonut lopettaa, mutta en myöskään tahdo elää loppuikääni velkavankeudessa ja ulosmitattavana, ja hukata voudilla Rauhalaa velkojen takia.Mulla ois ollu mahdollisuus halvempaan, ja paremmalla paikalla olevaan, liiketilaan, mutta totesin pari päivää kantiksia itkukohtauksilla säikyteltyäni, että fiksuinta o perääntyä siinä vaiheesa, ku taloushommat saa vielä hoidettua jotenkin. Parin viikon päästä velkaneuvojalle, maanantaina omaa pankkineuvojaa vielä oudommalle pankkineuvojalle kattomaan niitä pankkiasioita, ehkä tää tästä.